Anttolan koululaitos 130 vuotta

Anttolan koululaitos täyttää tänä vuonna 130 vuotta. Alla olevan koosteen on koonnut Sirkku Moisio, ensimmäinen vakituinen koulusihteeri 2001-2014.

Lähteinä käytetty Pekka Jormalaisen historiikkia ja Mikko Laihon Anttolan kunnan viimeinen vuosikymmen -kirjaa sekä koulun arkistoja.

Anttolan kunnan koululaitos 130 vuotta 2014

Suomen autonominen suuriruhtinaskunta, hallitsija keisari Aleksanteri III (1881-1894) ja Nikolai II (1894-1917)

                      

Toukokuun 11. päivänä 1866 annettiin lopullisesti hyväksytty Suomen Suuriruhtinaan, keisari Aleksanteri II:n, ”Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus kansakoulutoimen järjestämiseksi Suomessa.” Uno Cygnaeus perusti kansakoululaitoksemme ja säännöllinen kansakoulutoiminta alkoi maassamme 1860-luvulla.

                     

Anttolan seurakunta perustettiin 1872 ja 1870-luvulle saakka Anttolassa on pidetty seurakuntien alaisia kinkeripiirejä ja niissä toimivia ”kouluja”. Tämä paikasta toiseen siirtyvä alkeiskoulu, ns. kiertokoulu, on Anttolassakin ollut ensimmäinen yhteiskunnan toimesta järjestetty opetuksen muoto vuoteen 1884 saakka.

                      

1880-luvulla kansanopetuksen uudeksi koulumuodoksi kehittyi Suomessa pyhäkoulu. Se oli kirkon johtamaa toimintaa, jossa maallikoitten pitämään hartaustilaisuuteen liitettiin opetustuokio.

                     

Kiertokoulu säilyi Anttolassa jopa 1930-luvulle saakka ja oli kinkereiden lisäksi ainoa järjestetty opetusmuoto.

Anttolan kunnasta tuli itsenäinen kunta 1873. 

Kuntakokouksen päätöksellä 17.5.1884 Anttola sai ensimmäisen kansakoulunsa, Kirkonkylän koulun. Koko maassa oli 1886 vain 500 kansakoulua.

                      

Anttolan seurakunta antoi koululle lahjoituksena tonttimaan; ”Anttolan kansakoulu sijaitseva Pappilan maalla Patalahden ja Rautalahden välisellä niemekkeellä, rakennettu v. 1884. Koulun kiinteistö: 1. Asuinrakennus, joka sisältää lukusalin, työhuoneen, 2 kammaria, suuremman ja pienemmän eteisen, kyökin ja ruokahuoneen. 2. Aitan ja halkoliiterin. 3. Kiviläävän, heinäladon ja piilohuoneen. 4. Sauna ja kota.”

                      

Siinä aloitettiin opetustyö 20.10.1884. Koulun vihkiäisjuhlaa vietettiin 19.1.1885. Ensimmäisessä sisäänkirjoituksessa merkittiin koulun vahvuudeksi 26 oppilasta.

                      

Ensimmäisen lukuvuoden alkamiseen 20.10 oli syynä opettajapula. Koululle ei yrityksistä huolimatta saatu opettajaa, jolloin seurakunta luovutti kunnalle kiertokoulun opettajansa.

Siihen aikaan kansakoulunopettaja oli maaseudulla erittäin arvostettu ”kansankynttilä”.

Ensimmäinen oma kiertokoulun opettajan virka perustettiin Anttolaan 1873.

                      

Opettajan tuli taitaa sisäluku ja välttävä kirjoitustaito, neljä luvunlaskun ensimmäistä laskentaa ja kristinopin kappaleet yksinkertaisesti. Nuottitieteen ensimmäiset alkeetkin tuli tuntea voidakseen äänellään johdattaa nuorukaisia.

                      

Opettajan palkasta huolehtivat talolliset maksamalla 50 penniä ja torpparit maksamalla 40 penniä pariskuntaa kohden. Lisäksi opettaja sai vapaan asunnon ja usein ylöspidon talossa. Koulu toimi vuoteen 1909 saakka yksiopettajaisena, vaikka oppilasmäärä oli useita vuosia ollut yli 50.

Suomi itsenäistyi 1917 ja  Suomen ensimmäinen presidentti oli K.J. Stålberg 1919-1925

                      

Toisen opettajan, ”ylhäisemmän yhteiskansakoulun apuopettajattaren”, virassa työskenteli 1912 - 1952 Hilja Manninen, jonka 40 vuoden työhistoria on tiettävästi Anttolan työskennelleistä  opettajista pisin. Hän työskenteli sekä ensimmäisen että toisen maailmansodan aikana.Vuonna 1923 saatiin kouluun kolmas, ns. ”alakansakoulun opettajan” virka ja oppilaita oli 112.

                      

Anttola oli syrjäinen ja pieni paikkakunta.  Se oli myös laaja sekä vesistöjen pirstoma. Alettiin keskustella kunnan jakamisesta koulupiireihin ja kunta jaettiin Kirkonkylän, Hauhalan ja Pohjoiskulmakunnan piireihin. 1920 kunta jaettiin kuitenkin kahdeksaan piiriin ja kaikissa piireissä Nurholaa lukuunottamatta oli oma koulu.

Varsinkin miesopettajat vaihtuivat jatkuvasti, seikka, joka suuresti haittasi koulun toimintaa.

                      

Ensimmäisinä vuosikymmeninä opettajat saivat palkkansa lähes kokonaan luontoisetuina. Rahapalkan osuus oli hyvin vähäinen. Kunta järjesti opettajalle asunnon valoineen ja lämpöineen. Opettajille annettiin viljelysmaata, lehmänlaidun ja navettakin. Mikäli nämä puuttuivat, niistä maksettiin korvausta vielä 1950-luvulla. Valtiolta tuleva rahapalkkaosuus kasvoi vuosikymmenten aikana ja 1960-luvulta lähtien opettajat ovat olleet kokonaispalkkauksessa.

                     

Esimerkkinä mainittakoon opettajan palkasta johtokunnan ilmoitus virkaa auki julistettaessa 10.8.1924 3 § : ... valtionavun lisäksi tulee kunnalta asunto, valo, lämpö, 200 mk, 2000 kg kylvöheiniä, 500 kg kauranolkia, 3 hl kauroja, jatkokurssi- ja ylitunneilta 2 mk/ tunti, 5, 10 ja 15 vuoden nuhteettomasta palveluksesta 240 mk kerrallaan.”

Palkkaus oli erilainen perheellisellä ja perheettömällä yläkansakoulun opettajalla sekä alakoulun-opettajalla.

Johtokunnat

Läpi vuosikymmenten koulujen toimintaa johtivat ja valvoivat johtokunnat.

Johtokunnan tehtävänä oli alusta alkaen jakaa oppilaat varallisuuden mukaan varattomiin ja varakkaisiin jaettavien oppilastarvikkeiden, käsityötarpeiden, koulukirjojen, vaate- ja jalkineavustusten, koulukeittolassa jaettavan ruoan ja joissakin tapauksissa matka-avustusten suhteen.

Varattomien oppilaiden avustus jatkui kaikissa johtokunnissa niiden toimikauden loppuun ja vielä useita vuosia peruskoulussakin.

Kyyditys- ja majoitusavustusta pitkämatkalaisille oppilaille alettiin myöntää 1950-luvulla.

15.5.1915 johtokunta päätti perustaa oppilaspuutarhan koululle. Tarkoituksena oli kehittää oppilaiden alkuharrastusta keittiökasvien viljelykseen. Opetuksellisten näkökohtien ohella puutarhasta muodostui merkittävä tekijä koulukeittolatoiminnan alkamiseksi.

Vuosina 1919-1922 annettiin koulun kaikille oppilaille koulukeittoa kolmesti viikossa 25 viikon aikana. Vuonna 1932 maitopäiviä oli viikossa jo viisi. Vuonna 1959 johtokunta kehoitti vellien ja keittojen määrää vähennettäväksi. 1960-luvulla tulivat ruokalistat käyttöön. 1970-luvulta lähtien oppilaat ovat saaneet aterian koulupäivinä ja se vastaa ravintoarvoltaan 1/3 päivän ravinnon-

tarpeesta.

Opetusvälineet

Koulu sai alusta alkaen ajan vaatimusten mukaan välttämättömimmät opetusvälineet, kuten taulut, kartat, karttapallon, kuvataulut ja karttakepit.

                       

Hyvin monilukuinen nimikkeiltään ja kappalemääriltään oli alusta lähtien koulun veisto-kalusto, ”käden taitojen” kehittämiseen.

                      

1887 esitti johtokunta, että ”kouluun on välttämättömän tarpeellinen hankkia Harmoni, koska veisannan opetuksesta ei voi ilman sitä mitään tulla.” Arpajaisilla hankittiin lisätuloa, jotta voitiin hankkia uusia opetusvälineitä. 1917 otetettiin kiitollisuudella vastaan lahjoituksena 198,70 mk iltamatoimikunnalta ompelukonetta varten.

1926 hankittiin koululle köydet, renkaat, puolapuut ja rekki voimistelunopetusta varten.                  

                      

Vielä 1960-70-lukujen vaihteessa hankittiin koulun käytöön ensimmäinen televisio paperinkeräysvaroin.

                      

Ennen peruskouluun, 1974, siirtymistä opetusvälinehankintoja yhtenäistettiin tärkeimmiltä osin ja hankittiin kunnan kaikille kouluille diaprojektorit, nauhurit, piirtoheittimet, monistus- ja kirjoituskoneet. Vielä 1970-luvun alussa opettajat käyttivät omia radioitaan kouluradiota seuratessa.

                      

1990-2000-luvuilla ovat kouluihin tulleet tietokoneet ensin opettajien käyttöön ja uuden yhtenäiskoulun valmistuttua myös oppilaat ovat saaneet käyttää tietokoneita. Nettikahviossa ja Mutterissa oli ja on koneita oppilaiden käytössä. 2010-luvulla uusina välineitä ovat tulleet mm. iPadit ja älytaulut.

Kiinteistöt

Pyrittiin jo alusta lähtien huolehtimaan koulun terveydellisten olojen parantamisesta, lämmöstä ja ilmanvaihdosta. 1917 johtokunta päätti teettää kummallekin luokalle juoma- ja pesulaitteen.

Valaistuksessa käytettiin vuoteen 1949 saakka öljylamppua tai kynttilää. Sähköt saatiin kirkonkylälle 1949.

Kiinteistöjen lämmitys ja siivous kuuluivat aluksi oppilaille. Oppilaat tulivat ajoissa ennen koulun alkua ja laittoivat tulet uuneihin ja koulupäivän päätyttyä siivosivat tilat. Vuonna 1923 se kiellettiin töiden aiheuttamien terveydellisten haittojen takia. Tosin vielä 1930- luvun lopulla oppilaiden käyttö lämmitysapuna palkatun työvoiman ohella oli yleistä.

Muisto 1918-1920-luvulta. ”Lämmitysvuorossa ollut poikajoukko tuli kouluun klo 04:n aikoihin. Laitettuaan uunit lämpiämään pojat koettivat aikansa kuluksi löytää muuta tehtävää. He keksivät torvet, joihin ei saanut koskea. Nyt ei ollut ketään näkemässä, joten käytiin käsiksi ensin isompiin

torviin. Pojat puhalsivat ja ääntä lähti, niin että talo tärisi. Konsertti ei saanut kestää kauan, sillä luokan seinän takana olevassa asunnossa opettaja Hilja Manninen, saatuaan oudon herätyksen, antoi pojille löylytyksen epäsovinnaisesta konsertoimisesta.”

Kyläkoulut

Pitkälahti

Syksyllä 1911 aloitettiin koulun ensimmäinen täysi lukuvuosi, oppilaita oli 19. Oma koulutalo saatiin vasta vuonna 1928 ja se vihittiin käyttöön 28.10. Vuonna 1946 todettiin luokkahuoneen siivoaminen liian raskaaksi lapsille ja se annettiin urakalla tehtäväksi. Oppilaspuutarhasta saatiin kouluruokaan vähän vaihtelua.  Koulurakennus paloi salaman sytyttämänä 11.8.1961 ja uusi koulurakennus vihittiin 15.11.1964. Oppilaita oli vain 10, kun koulun viimeinen kevätjuhla pidettiin 3.6.1979. Opettajia 68 vuoden aikana ehti olla 25.

Ruokola

Koulu Ruokolassa alkoi syksyllä 1920 ja oppilaita oli 24. Koulua varten ostettiin maalaistalo, joka kunnostettiin kouluksi. Lisärakennus, johon tuli mm. koulukeittola, valmistui 1956. Koulun viimeisten 16 oppilaan kevätjuhlaa vietettiin keväällä 2000, kun Anttolan viimeiset kyläkoulut lakkautettiin yhtenäiskoulun valmistuttua. Opettajia 80 vuoden aikana oli noin 25.

Kääriälä

Koulu päätettiin aloittaa 20.8.1923 ja koulu toimi Hovin päärakennuksessa 45 oppilaalla. Hovin tiloja otettiin uuteen käyttöön ja uuden koulutalon juhlalliset vihkiäiset pidettiin 12.10.1952. Kääriälän koulun kohtalona oli myös salaman sytyttämä tulipalo, joka tuhosi koulurakennuksen 28.7.1975. Sen seurauksena kylälle ei rakennettu enää uutta koulua, vaan oppilaat (34) kuljetettiin Kirkonkylän koululle syksystä 1977 lähtien. Opettajia 54 vuoden aikana 14.

Hauhala

Koulutoiminta Hauhalassa aloitettiin syksyllä 1924. Hauhalan koulunkin kohtalona oli tulipalo, sillä vuonna 1926 valmistunut koulutalo tuhoutui tulipalossa kevätkesällä 1928. Oppilaita oli 47. Uuden koulurakennuksen vihkiäisjuhlaa vietettiin 25.3.1931. Tulipalo tuhosi myös tämän koulurakennuk-sen 25.4.1936. Uusi koulurakennus valmistui ripeän toiminnan ansiosta, sen vihkiäisiä vietettiin jo 20.3.1938. Koulutoimintaa Hauhalassa kesti vuoteen 2000 saakka, Hauhala oli toinen lakkautetuista viimeisistä kyläkouluista. Oppilaat ( 20) siirtyivät pääosin uuteen Yhtenäiskouluun syksyllä 2000. Opettajia 76 vuoden aikana 22.

Ylivesi

Syksyllä 1928 Yliveden supistettu kansakoulu 30 oppilaalla pääsi aloittamaan toimintansa talollinen Albin Montoselta vuokratuissa tiloissa. Koulurakennus valmistui ja vihittiin 4.6.1939. Koulutoimintaa kesti vuoteen 1971 keväälle, jolloin oppilaat (20) siirrettiin Ruokolan kouluun.

Opettajia 43 vuoden aikana 14.

Saukonsalo

Koulutoiminta Saukonsalossa alkoi 1934  ja vuonna 1935 oppilaita oli 46. Saukonsalolaiset saivat odottaa oman koulurakennuksen valmistumista aina vuoteen 1951 saakka. Vihkiäisjuhla pidettiin 28.1.1951. Kovasta pakkasesta huolimatta väki täytti juhlivan koulun, jonne tultaessa ainoa käyttökelpoinen ajoneuvo oli tuolloin hevoskyyti. Huolimatta oppilaiden pitkistä ja haastavista koulumatkoista oli Saukonsalon koulu ensimmäinen, joka joutui lakkautuslistalle. Syksyllä 1968 oppilaat (11) siirtyivät Hauhalan koulun oppilaiksi. Opettajia 34 vuoden aikana 18.

Kirkonkylän koulu

Toimi lähes 30 vuotta kunnan ainoana kouluna. Oppilasmäärä oli alkuaikoina pitkään yli 50. Opetustilana oli vain yksi pienehkö luokkahuone, jossa yksi opettaja opetti.

Apuopettajan aloitettua toimi hänen luokkansa veistoluokassa, kunnes 1912 saatiin päärakennuksen yhteyteen koulun suurin luokkahuone sekä toisen opettajan asunto.

1923 aloitti Kirkonkylän piirissä alakoulu, joka sijoitettiin vuokratiloihin Koivulaan. Vuonna 1928 alakoulu (oppilaita noin 120, 20 jatko-opetuksessa) sai uudet ajanmukaiset tilansa uudessa rakennuksessa yläkansakoulun yhteydessä, kolmas opettajan asunto sekä tilat koulukeittolaa varten.

Kansakoulutarkastajat totesivat puutteita ja antoivat kehotuksia niiden korjaamiseen. Jo 1920-luvulla kiinnitettiin huomiota luokkahuoneiden lämpötilan lisäksi myös tuuletukseen.

1940-luvulla oppilaita 139+32, 1950 97+14, 1960 124+9.

1950-luvulla laajennettiin eteisiä ja 1970-luvulla laitettiin vesijohdot.

Peruskoulun alkaessa 1974 oppilaita oli 70 ja vuoden 1977 alusta koulu muutti saamiinsa uusiin ja ajanmukaisiin tiloihin Kirkonkylän keskustaan. Koulun kanssa samassa kiinteistössä toimi kunnan pääkirjasto ja urheiluhalli.

Kansakoulujärjestelmän aikana Anttolan kunnan koululaitos oli suurimmillaan 1968, jolloin Anttolan seitsemässä kansakoulussa ja kansalaiskoulussa oli yhteensä 16 opettajaa, sama määrä kuin nyt, vuonna 2014. Oppilaita oli 1968 noin 240, nyt 2014 164.

Oppilaiden määrä on ollut suurimmillaan vuonna 1940, 385 oppilasta kaikissa kunnan kouluissa yhteensä.

                      

Mikkelin mlk:n ja Anttolan yhteinen kansalaiskoulu aloitti toimintansa vuonna 1969 Rantakylässä. Kulkeminen sinne oli raskasta pitkien koulumatkojen johdosta. 1971 pääsivät anttolalaiset yhteiseen keskikouluun. Keväällä 1984 suoritti 22 Anttolan nuorta ylioppilastutkinnon.

                      

1986 jäi Kirkonkylän koulun pitkäaikainen johtajaopettaja Pekka Jormalainen eläkkeelle, Anttolassa 38 vuotta  kestäneen työuran jälkeen. Hänen aikanaan siirryttiin kansakoulujärjestelmästä peruskouluun,1.8.1974.

                      

1990-luvulla visioitiin ajatusta yhtenäisestä perusopetuksesta kunnassa, joka johti siihen, että Anttolaan oli mahdollista rakentaa uudenlainen koulu, Yhtenäiskoulu, jossa oli oppilaita esikoululaisista 9.-luokkalaisiin. Opetusministeriö oli myös suopea ajatukselle ja vuonna 2000 valmistui uusi osa entisten rakennusten lisäksi. Syksyllä 2000 aloitti koulussa yli 200 oppilasta.

Osa Rantakylässä aloittaneista oppilaista jatkoi opintojaan siellä koko yläasteen.

                      

Kirkonkylän koulun 130 - vuotisessa historiassa on ensimmäisen johtajaopettajan, nykyisen rehtorin, virassa toiminut monta opettajaa. Ensimmäinen pitkäaikainen viranhaltija oli Johan Wilhelm Liukko, vuosina 1887-1917. Hän oli hyvin arvostettu ja kunnioitettu persoona ja toimi myös moninaisissa luottamustehtävissä. Häntä pidempään johtajaopettajana toimi Pekka Jormalainen, vuosina 1948 - 1986. Hän ansiokkaasti kirjoitti Anttolan kunnan satavuotiaan koululaitoksen historiikin 1984. Kolmanneksi pisimpään virkaa on hoitanut Kimmo Tanttu 1986 - 2010. Hän sai toteuttaa uuden mallisen koulun, Yhtenäiskoulun, Anttolaan.

Heillä kolmella yhteenlaskettuja työvuosia virassa oli 92. Loput 38 työvuotta 130-vuotisesta historiasta virkaa on ollut hoitamassa 16 eri henkilöä. Tällä hetkellä rehtorina toimii Susanna Savander, syksystä 2012 lähtien. Muissa opettajien viroissa on myös työskennellyt lukuisia pitkäaikaisia opettajia.

Anttola, kaupunginosa Mikkelin kaupungissa

Vuoden 2001 alusta Anttolan kuntaa ei enää ollut, vaan Anttola ja Mikkelin maalaiskunta  liittyivät Mikkelin kaupunkiin.

Samoin palattiin tilanteeseen, joka oli viimeksi vuonna 1910 eli Anttolan alueella on vain yksi koulu. Yhtenäinen perusopetus oli uutta Suomessa. Uuteen yhtenäiskouluumme kävivät lukuisat tiedonhaluiset tutustumassa ja ottamassa mallia.

                      

Nyt, syksyllä 2014, Anttolan kunnan koululaitoksen täyttäessä 130 vuotta, on Kirkonkylän koulu taas tämän Mikkelin kaupunginosan ainoa koulu, Anttolan yhtenäiskoulu, jossa opiskelee 164 oppilasta. Henkilökuntaa on 23. Mikkelin kaupungin hallinnollisilla päätöksillä esikoululaiset siirrettiin pois koulun alaisuudesta.

                      

Kirkonkylän vanha, vuonna 1977 käyttöön otettu koulurakennus on purettu pois ja uusia opetustiloja kunnostetaan Anttola-talolle, joka oli Anttolan kunnan entinen kunnanvirasto.  Koulun tilat; liikuntahalli, teknisen työn tilat  ja vuonna 2000 käyttöön otetut tilat, on myös kunnostettu.

                      

Kirjaston ensimmäiset tilat olivat vuodesta 1977 nykyisen teknisen työn tiloissa kunnes muutto uuteen kirjastoon tapahtui vuonna 2000. Lokakuussa 2014 kirjaston uudet tilat on avattu  Anttola-talolla, entisessä Anttolan kunnan valtuustosalissa.

Perinne, joka kouluissa on jatkunut lähes koulujen olemassaolon ajan, on joulujuhla eli kuusijuhla.

Johtokunta päätti 6.12.1885: ” Päätettiin lukukauden loppuessa panna valo ja namusia kunnan kustannuksella tilaisuutta varten hankittavaan lasten joulukuuseen.”