torstai 1. marraskuuta 2012

Vastine lehtikirjoitukseen

Eskari osana koulun toimintaa: kyllä!
Henna Forsell kirjoitti Länsi-Savossa ke 31.10. ajatuksia eskarilaisten siirtämisestä koulumaailmaan otsikolla: Vai eskarit kouluille? Luettuani kirjoituksen, minulle tuli hyvin vahva käsitys siitä, että kirjoittajalla ei ole omakohtaista kokemusta asiasta vaan teksti pohjautui mielikuviin – tässä tapauksessa vääriin sellaisiin.
Anttolan yhtenäiskoulussa on v. 2000 asti opetettu lapsia/ nuoria esikoulusta yhdeksänteen luokkaan asti, joten tiedämme, miten toiminta todellisuudessa tapahtuu. Toiminnan laatu ei riipu siitä, missä rakennuksessa esiopetusta fyysisesti annetaan vaan siitä, millaista toiminnan sisältö on.
Koulussamme esikoululainen on esikoululainen, ei 1-luokkalainen. Jokaisella luokalla on omat oppimistavoitteet, niin myös esikoulussa. Siellä opetuksesta vastaa koulutuksen saanut lastentarhanopettaja. Myös meidän koulussamme järjestettävässä esiopetuksessa leikki kuuluu osana päivään, samoin lepohetket.
Esikoulun käytössä olevat tilat ja välineistö on varta vasten suunniteltu eskarilaisten tarpeisiin. Jo ulospäin näkee, että tiloissa opitaan myös iloisesti leikkimällä. Välitunneilla eskarilaiset ovat ns. pienten pihalla, joka on aidattu. Isommat oppilaat viettävät välituntejaan sen sijaan eri puolella koulua. Kaikki ratkaisut on etukäteen mietitty koulussamme jokaisen oppilaan kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Esikoululainen ei häviä koulussa mihinkään, koska turvallisuus on ykkösasia ja käytänteet tarkkaan mietittyjä.
Eniten minua ilahduttaa, kuinka pieni esikoululainen kasvattaa isompaa oppilasta omalla olemuksellaan. Koulussamme jokainen esioppilas saa kummioppilaan 7. luokalta ja tämä on kunnia-asia kummallekin osapuolelle. Yhteiset hetket saavat sekä pienen että ison oppilaan kokemaan itsensä tärkeäksi.
Tervetuloa tutustumaan milloin tahansa koulullamme järjestettävään esiopetukseen!

Susanna Savander
rehtori
Anttolan yhtenäiskoulu